Tekstit

Syksy oli ja joulu tuli

Kuva
Hei! Olen satavarma, että koronapandemian tultua myös aika alkoi mennä paljon nopeampaa. Ei ole mitään järkeä, että minusta tuntuu kuin olisin kuukausi sitten kirjoittanut viimeksi, mutta se olikin elokuussa ja nyt on jo kääntynyt joulukuu. Olen siis pahoillani, etten lupauksestani huolimatta koskaan saanutkaan näköjään aikaiseksi kirjoittaa Barcelonan reissustamme. Ajattelin, että laitan siitä tähän postaukseen muutamia kuvia.  Minulla on tämän syksyn aikana puhjennut mm. ihottuma kasvoihin. Pari viikkoa sen kanssa taistellessa ja kotona omilla rasvoilla rasvatessa luovutin, ja menin työterveyslääkärin vastaanotolle. Hän kirjoitti minulle lääkerasvareseptin, joka tehosi jo muutaman käytön jälkeen. Ihottuma vaikutti lääkärin mukaan atooppiselta, mutta hämärän peittoon jäi, miksi se minulle oli ylipäätäsä puhjennut, koska minulla ei ole koskaan aikaisemmin edes lapsuudessa ollut altiutta atopiaan.      Silmänympärysiho oli punainen, kutiseva        ja hilseilevä.

Kesätauko

Kuva
 Hei pitkästä aikaa!  Niin vain tämäkin kesä on hurahtanut. Tässä kirjoittamisessa on ollut myös enemmän tai vähemmän tarkoituksellinen tauko. Ajattelin ensin, että raportoin jokaisesta kesän puuhasta erikseen, mutta kesällä kun aina tuppaa sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista, ajattelin että ehkä on parempi tehdä tällainen "yhteenveto".  Aina tuntuu, että kesä menee kauhean nopeaa, mutta toisaalta kun ajattelee, on tässä kerennyt kyllä tapahtumaankin. Tuntuu, että siitä kesäkuun alusta kun viimeksi julkaisin tekstin, on jo pieni ikuisuus.      Heinäkuun olin töissä, mutta viikonloppuna sitten kerkesi puuhailla sitä sun tätä. Kävin muun muassa elämäni ensimmäistä kertaa Muumimaailmassa Naantalissa! 😃 Lähdin sinne isosiskoni ja hänen 3-vuotiaan lapsensa kaveriksi. Harmi vain, että se suljettiin jo klo 18 ja pääsimme lähtemään sinne vasta puolenpäivän jälkeen  Helsingistä ajamaan, joten loppu peleissä meille tuli aika kiire. Mutta pääasia, että kerettiin näkemään suurin osa m

Elämä hymyilee

Kuva
Heipparallaa pitkästä aikaa! Ihan kamalaa tämä, miten olen ignoorannut tämän blogin ihan huolella. Kivaahan tätä on kirjoittaa, mutta siinä tuppaa käymään aina niin, että arjen pyörteessä ja kiireissä tämä blogi priorisoidaan viimeiseksi.  Pari viikkoa sitten olimme koko perheen voimin Pohjanmaalla mökkeilemässä ja juhlimassa isän 60-vuotispäiviä. Söimme paljon, saunoimme ja rentouduimme kylpytynnyrissä. Harmi vain, että sää oli todella kolea, joten ulkona ei paljon tarennut olla, vaikka olisikin ollut iso piha sisarusten lasten kanssa temmeltää. Tosin mökin vieressä oli pelto, jota tähän aikaan vuodesta vissiin lannoitettiin, koska se lannan haju oli todella voimakas, välillä suorastaan etova. Se olikin hyvä syy pysytellä luvan kanssa sisällä. 😄  Mökillä oli oma ranta -tai tarkalleen ottaen  oikeastaankin joki, keinu, grillipaikka, aurinkotuoleja ja vaikka mitä muita aktiviteettejä, mikäli sää vain olisi ollut astetta lämpimämpi kaikkeen touhuiluun. Olimme mökillä kaksi yötä, eli kys

Kevät puuhaa täynnä

Kuva
Moi taas! Tämän kevään aikana on sen verran paljon ohjelmaa, että olemme kesässä varmaan ennen kuin huomaankaan. Ai että nautin tästä vuodenajasta. Aurinko paistaa, luonto herää pikkuhiljaa, kesä lähestyy ja pian saa taas kaivella kesävaatteet talviunilta.   Pääsiäinen meni kotona rauhallisissa merkeissä. Kävimme ulkoilemassa, teimme ruokaa ja katsoimme leffoja. Minä tein ensimmäistä kertaa itse myöskin pashaa. Sitä aina lapsuudenkodissa syötiin, mutta kun muutin pois kotoa, en koskaan itse jaksanut (yllätys) tehdä sitä. Jostain syystä pidin sitä jotenkin vaikeana hommana, mutta loppu peleissähän se on todella yksinkertainen tehdä. Suurin homma oli metsästää harso pashan valuttamista varten. Pienen etsinnän jälkeen löysin sellaisia Clash Ohlsonilta. Eli tästä lähtien voinkin tehdä sitä joka pääsiäinen! 😉 Koristeleminen on aina itselle haasteellista, eikä tästäkään tekeleestä tullut esteettisesti kovinkaan vakuuttava, mutta makuhan sen ratkaisee, ja hyvää oli! 😋 Huomenna o

Kevättä rinnassa ja muutto mielessä

Kuva
Siis mitä?! Järkytyin kun tajusin, että kirjoitin viimeksi yli kuukausi sitten. Maaliskuukin vaan oli ja meni. Mutta hei, ihanaa että ollaan keväässä ja ensi viikolla on pääsiäinen! Se tarkoittaa, että ensi ja sitä seuraavalla viikolla on vajaa työviikko. 😌  Ollaan nyt tässä kevään mittaan alettu katselemaan ihan tosissaan asuntoja Helsingin puolelta. Alakerrassamme asuu joku lapsiperhe, joiden ainoa kommunikointitapa tuntuu olevan itkeminen, riiteleminen tai seinien potkiminen. Suoraan sanottuna se on yksi suurimmista syistä, jonka takia haluaisimme muuttaa mahdollisimman äkkiä pois. Mekkala on joka päiväistä ja lähes jatkuvaa, ja itse olen yksin kotona ollessani aina kuulokkeet päässä. Voihan sitä sanoo, että lapset on lapsia, mutta kyllä raja tulee jossain vastaan, etenkin kun asutaan kuitenkin kerrostalossa.  Jos löydämme ja saamme jonkun kivan asunnon hyvältä sijainnilta, muutto siintää jo ennen juhannusta. Toiveessa olisi, että nyt se tuleva asunto olisi oikeesti pitkäaikainen,

Lontoon reissu

Kuva
Hellurei, terkut Lontoosta ja hyvää myöhästynyttä ystävänpäivää!🌺 En ole kerennyt kirjoittaa reissustamme läheskään niin nopeasti kuin luulin. Olimme reissussa viime viikon maanantaista torstaihin ja perjantai-iltana pikkuveljeni tuli käymään täällä etelässä, joten talvilomaviikolle riitti kyllä tekemistä eikä senkään takia ennättänyt kirjoittaa. Tällä viikolla minulla onkin ollut iltavuoroviikko. Onneks nyt ollaan jo voiton puolella ja tänään alkoi viikonloppu!😄 Aatella, helmikuukin on jo puolivälissä. On se hurjaa. Reissumme meni kaikin puolin hyvin ja ilman mitään suurempia ongelmia. Tällä kertaa oli hyvä, että lähdimme matkaan maanantaina, mikä tarkoittaa, että saimme koko viikonlopun nukkua hyvin. Menimme tavanomaista viikonloppurytmiämme aikaisemmin nukkumaan, nukuimme joku 9 tuntia ja laitoimme kellon soimaan, ettei tullut nukuttua liikaa, koska sunnuntai-iltana ennen lähtöä piti kuitenkin pystyä saamaan unta. Emme siis kärsineet tavanomaisesta ensimmäisen päivän väsymyksestä