Tervetuloa, 2023!

Hei ja ihanaa uutta vuotta itse kullekin! 

Nyt on sekä joulu että uusivuosi juhlittu. Vaikka tammikuu onkin ikään kuin "uuden alku" ja jonkinlainen taitekohta, minulle tammikuu on silti ollut aina inhokki kuukausi. Jotkut sanovat, että tammikuussa ollaan jo lähempänä kevättä, mutta itse en näin aikaisin pääse siihen kevään tunteeseen kiinni, koska tammikuu on yksi kylmimmistä kuukausista ja pitkä talvi vielä edessä. Tosin tällä hetkellä on ainakin täällä Etelä-Suomessa todella leutoa ja viime päivinä on satanut paljon vettäkin, mutta tänään paistaa aurinko. ☀️ Siis miten ihanaa, että pitkästä aikaa sitäkin näkee! Ehkä se tosiaan on merkki siitä, että päivät pitenee ja kevättä kohti mennään. 

Joulu meni Iisalmessa vanhempieni luona hyvin perinteisin menoin. Oli joulukirkko, joulurauhan julistus, riisipuuroa, jouluruokaa, hautausmaakäynti, musiikkia ja soittoa, suklaan syöntiä ja niin edelleen. Lahjojakin tuli yllättävän paljon. 🤭 Oli kaikinpuolin hyvä joulu ja oli ihana saada pieni tauko töistä. Iisalmeen lähtiessä täällä satoi vettä ja oli loskaista, mutta siellä oli ihan talvinen keli, vaikkei onneksi ollutkaan paljon pakkasta. 

Palattuani joulunvietosta takaisin Espooseen, minulla alkoi jostain syystä monta päivää kestänyt pääkipu. Toki minulla oli niska-hartiaseutu jumissa, koska muun muassa junassa nukkuessa niskat ovat aina niin huonossa asennossa. En tiedä johtuiko jatkuva päänsärky siitä, koska minulla ei ole koskaan aiemmin lihasjumit aiheuttaneet sellaista päänsärkyä. Kipu tuntui ensin oikean silmän ympärillä, välillä kipu oli koko päässä ja välillä taas otsassa ja molemmissa silmissä. Otin välillä joko 500 tai 1000 mg panadolia, mutta jostain syystä minulla kaikki särkylääkkeet eivät meinaa auttaa päänsärkyyn. Tuntuu, että olisin aivan immuuni niille. 😅 Torstaina kipu tuntui myös purentalihaksissa ja suun aukaiseminen teki kipeää. Löysin netistä hyviä kasvojumppia ja nimenomaan sellaisia, joilla rentoutetaan kipeitä tai jännittyneitä purentalihaksia. Välillä oli vaikea paikantaa, tuliko kipu lihaksista vai hampaista. Olen kuitenkin syksyllä käynyt viimeksi hammastarkastuksessa ja röntgenkuvissa, jolloin kaikki oli ok, joten kuulosti aika mahdottomalta, että nyt hampaassa olisikin esimerkiksi niin iso reikä, että se aiheuttaisi sellaista kipua. 

Kasvojumppa, särkylääke ja pienet torkut kuitenkin auttoivat, jolloin kipu lakkasi, eikä ole sen jälkeen palannut. Sitä seuraavana päivänä, eli perjantaina, eli vuoden viimeisenä työpäivänä, hartiakipu kuitenkin paheni niin paljon, että hyvä kun pystyin kääntämään päätä. Siinä vaiheessa oli selvää, että päänsäryn, joka oli siinä vaiheessa kestänyt jo neljä vuorokautta, oli johduttava hartiajumista. Kun pääsin töistä kotiin, etsin netistä hyviä jumppaliikkeitä. Hieroin niskoja myös meidän lihashuoltovasaralla. Sen jälkeen kipu onneksi lieventyi, eikä ne enää ole läheskään niin kipeät. Myös päänsärky on hellittänyt. Olipahan vaan melko tuskaiset välipäivät! Voin sanoa, että töissä oli melko vaikeita hetkiä välillä, kun joka paikkaa särki. 

Uudenvuodenaattona me ensin ajateltiin varata pöytä jostain ravintolasta, jonka jälkeen katsoisimme Helsingin kaupungin ilotulituksen Töölönlahdelta. Kaikki ravintolat oli kuitenkin täyteen buugattu, joten päädyimme tekemään kotona ruokaa ja naposteltavaa. Loppujen lopuksi ilotulituksetkin peruttiin, koska täällä oli eilen sen verran kova tuuli. En itse siis nähnyt juurikaan raketteja, joitain yksittäisiä vain mitä ikkunasta sattui bongaamaan. Kerrostaloalueilla niitä ei muutenkaan näe kovin hyvin. 

    Ruuaksi teimme helppoakin helpomman

    nachopellin. 

     Kippistelyt uudelle vuodelle. 

Ihmiset tykkäävät aina muistella mennyttä vuotta, mutta itse olen jo suunnannut katseeni tähän uuteen vuoteen. Sen verran toki voin muistella vuotta 2022, että sillon tapahtui monia mullistavia ja surullisiakin asioita. Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan, Yhdysvaltojen yleisen aborttioikeuden kumoaminen, inflaatio, sähkön hurja hinnannousu ja kuningatar Elisabet II kuolema. Omassa elämässäni ei tapahtunut oikeastaan mitään mullistavaa, vaan vuosi meni samalla tasapainoisella ja sanoisinko tasapaksulla kaavalla kun aina ennenkin. Oli muutto Espooseen, tämän blogin aloittaminen, pitkään odotettu Queenin konsertti, viides vuosipäivä ja ihana Rooman reissu. Ei siis mitään järin ihmeellistä. 😄

Vuodelle 2023 minulla on jo joitain suunnitelmia ja haaveita, mutta en jaksa ottaa mistään kauheita paineita. Parempi katsoa rauhassa, minne tämä vuosi minua kuljettaa. 14. päivä tätä kuuta menemme katsomaan Musiikkitalolle Schönbrunnin linnanorkesterin uuden vuoden wieniläiskonserttia. Helmikuun alussa minulla on talviloma, ja silloin lähdemme neljäksi päiväksi Lontooseen. Jes! Olen käynyt siellä kerran kymmenen vuotta sitten ja sekin oli melko pikavisiitti, joten olemme pitkään puhuneet, että Lontooseen pitää joku päivä mennä, etenkään kun mieheni ei ole käynyt siellä koskaan. 

Lisäksi olemme tosiaan miettineet muuttoa takaisin Helsinkiin ja olemmekin jo katsoneet kämppätarjontaa. Haaveena olisi muuttaa jonnekin keskustan tuntumaan, esimerkiksi Töölöön, Hakaniemeen, Punavuoreen tai kenties Kalasatamaan. Tykkäämme molemmat urbaanista elämäntavasta ja elämä Espoossa kerrostaloalueella lapsiperheiden ympäröimänä ei ole sitä, mitä haluamme. Tämä oli tällainen kokeilu ja sanonkin aina, että turha muuttoa on mitenkään katua, koska ainakin opimme, että tänne emme ainakaan ihan heti takaisin muuta. Sitä paitsi meidän asunto on kiva ja työmatkani lyheni, joten ei tämä ainoastaan huono kokemus ole ollut. 

Olen haaveillut myös laulutuntien ottamisesta ja johonkin kuoroon hakemisesta. Olen halunnut laulaa kuorossa niin kauan kuin muistan. En kyllä vain tiedä, miten saisin sekä pianotunnit, laulutunnit, kuoroharrastuksen että työssäkäynnin sopimaan aikatauluuni. Se voisi olla ehkä liian rankkaa, joten täytyy miettiä, mitä oikeasti haluan, mihin panostan ja mistä luopuisin. 

Maaliskuussa täytän jo 26. Tai siis "jo", mutta välillä meinaa iskeä kriisi, että elämässä tulisi jo saavuttaa jotain tai päästä kouluun tai jotenkin muuten eteen päin, koska 30 lähestyy!😯 Samaan aikaan tiedostan, että nykyään 30 tuntuu olevan uusi 20. Eli on paljon minun ikäisiä, jotka eivät vielä tiedä, mitä elämältään haluaa tai jotka eivät ole päässeet kouluun. Ei elämä mene nykyisin ollenkaan niin, että heti lukiosta mennään korkeakouluun, sitten työelämään, naimisiin ja kenties tehdään lapsia. Nykyään ihmiset ovat valikoivampia ja tarkempia. Paljon on myös sellaisia vapaita sieluja ja maailman matkailijoita. Ehkä sen takia itselläkään ei ole niin hirveä kiire. 

Olen myös etsinyt uusia työpaikkoja, eli saa nähdä, toisiko tämä vuosi uusia tuulia myös työelämässä. Kesälle olemme miettineet matkaa jonnekin päin Espanjaa. 

Mitään sen suurempia suunnitelmia ei tälle vuodelle ole tiedossa. Eli ei muuta kuin päivä ja kuukausi kerrallaan. Voin sitten vuoden lopussa tehdä analyysin siitä, mitkä kaikki näistä pienen pienistä toiveista toteutui. 

Päätimme muuten eilen mieheni kanssa, että seuraavan uudenvuoden voisimme viettää ulkomailla. Mietimme jotain Euroopan kaupunkikohdetta, kuten Lissabon, Pariisi tai Budapest. Maailmalla on aina niin hienoja ilotulituksia ja juhlallisuuksia, että olisi ihana kokea se joskus. Vieläpä kun tänä vuonna uudenvuodenaatto on sunnuntai, niin pystyisi hyvin lähtemään sellaiselle viikonloppureissulle pariksi yöksi. Eli ehkä vuosi 2024 vaihtuu meillä jossain muualla kuin täällä koto-Suomessa. 🎆

Tänään paistaa aurinko ja on muutenkin tuollainen tyyni, lähes keväinen keli, etenkään kun luntakaan ei ole enää niin paljon kuin oli ennen joulua. Miksi tällainen keli ei voinut olla eilen?! 😅 

Tällä hetkellä katselen tv:stä Wienin filharmonikkojen perinteistä uudenvuoden konserttia Wienin Musikvereinin kultaisesta salista. Me muuten käytiin Wienissä keväällä 2019 ja kävelimme myös tuon Musikvereinin ohi. Wien on kyllä kaunis ja kulttuurinen kaupunki! Suosittelen. Kävimme silloin muun muassa yhdessä konsertissa. En enää muista, keitä esiintyjät oli, mutta muistaakseni konsertti oli Wienin konservatoriolla sellaisessa kauniissa 1800-lukua henkivässä salissa. Kävimme myös Mozartin haudalla ja matkasimme junalla Salzburgiin, mikä on Mozartin synnyinkaupunki. Kävimmekin hänen synnyinkodissaan, joka toimii museona. 

     Säveltäjä Johann Straussin patsas. 

    Mozartin hauta. 

    Musikverein konserttitalo. 

No mutta se niistä matkamuistoista! 

Toivon tältä vuodelta terveyttä, toiveiden täyttymistä, onnea, hyvää tuuriakin. Toivon, että maailmantilanne rauhoittuisi, sota loppuisi ja että hinnat eivät nousisi enää yhtään! 😅  Olkoon vuosi 2023 kaikille niin menestyksekäs ja onnellinen kuin vain mahdollista. Ja kiitos teille, jotka ovat lukeneet blogiani. Olen saanut kivasti lukijoita teksteilleni ja sen takia olenkin jatkanut kirjoittamista, vaikka myönnän: välillä kirjoittamisessa on ollut aikamoisia taukoja! Pahoittelut siitä. 

Eli ei muuta kuin menkäämme kohti tätä vuotta ja ottakaamme vastaan se, mitä se tullessaan tuo. 🤎 

-Sofia